POSLIININUKKEOlipa kerran perhe johon kuului kolme tyttöä ja Isä. Eräänä päivänä isän piti lähteä työmatkalle. Kaikki tytöt saivat esittää toivomuksen mitä haluaisivat. Vanhin tyttö toivoi farkkuja, Keskimmäinen paidan ja nuorin posliininuken. Sitten pari päivää työmatkan alkamisen jälkeen isä tuli kotiin. Nuorin tyttö jätti posliininuken ikkunalaudalle. Kun tyttö heräsi, posliininukke oli hänen kasvojensa päällä. Tyttö kiljui niin, että kaikki tulivat katsomaan. He päättivät laittaa posliininuken pahvilaatikkoon yön ajaksi. Sitten kun isä tuli yön jälkeen katsomaan tyttöään, hän koki järkytyksen. Tyttö oli raadeltu kynsillä. ja tytön vieressä oli posliininukke, jolla oli terävät kynnet esillä.
MURHATTU1950-luvulla kanadalaistohtori Ian Stevenson alkoi tutkia itämaista jälleensyntymistä. Hän haastatteli lukuisia lapsia, jotka sanoivat muistavansa edellisen elämänsä vaiheita. Intialaispoika RAvi Shankar muisti olleensa kerran poika nimeltä Munna. Hän kertoi, että parturi ja pyykkärieukko olivat katkaisseet hänen kurkkunsa pitkällä sahanteräisellä veitsellä. Stevenson sai selville, että Munna-niminen poika oli tosiaankin tapettu niin julmasti puoli vuotta ennen RAvin syntymää. Teosta epäiltiin parturia ja pyykkäriä. Stevenson ei koskaan pystynyt todistamaan, että Ravi oli uudelleensyntynyt Munna, mutta Ravin kaulassa oli selittämätön pitkä ja leveä arpi.
MARIAKauan sitten eräs koru nimeltä Maria löydettiin keiteleen vanhimmasta talosta. Talossa oli vuosia sitten asunut pariskunta joka oli riidoissa. Riitojen päätteeksi oli mies tappanut naisen ja haudannut tämän kellariin. Naisella oli ollut hyvin kaunis ja arvokas koru minkä mies aikoi pitää omanaan. Muutama päivä myöhemmin mies kuoli ja korun sai miehen hyvä ystävä. Muutama päivä miehen kuolemasta, kun ystävä oli saanut korun, hän alkoi sairastella ja niinpä hän kuoli muutaman viikon aikana. Koru alkoi kulkea hänen suvussaan ja jokainen jolla koru on ollut on kuollut salaperäisesti, mutta monta vuotta naisen kuolemasta, sai korun tyttö joka ei kuollutkaan, vaan eli tavallista pidemmän elämän. Lopulta naisen kuoltua, löytyi miehen tappaman naisen luuranko kellarista ja luurangolla oli Mariakoru kaulassaan. Tutkimusten mukaan nainen, joka ei kuollut koruun, olikin aave joka ei saanut rauhaa miehen anastamasta korusta, vaan hankki sen takaisin. Sen jälkeen Mariakorusta ei olla nähty jälkeäkään.
RISTI SELÄSSÄOli kerran tyttö joka meni kauppaan. Hän pyöräili hautausmaan poikki. Joku huusi:
-Pysähdy tai kiroan sinut! Tyttö ei pysähtynyt. Kun tyttö tuli kotiinpäin hän poikkesi taas hautausmaalla. Yhtäkkiä puskasta hyppäsi noita, joka kaatoi tytön, piirsi hänen selkäänsä ristin ja sanoi:
-jos näytät ristin jollekulle, minä tulen ja tapan sinut! Tyttö pelästyi ja lähti. Kotona äiti sanoi:
-huomenna on koulukuvaus, mene suihkuun! Tyttö ei halunnut, mutta äiti patisti hänet suihkuun. Sitten isosisko tuli kylpyhuoneen kautta kotiin diskosta, huomasi ristin ja kysyi mikä se oli. Kello kaksitoista ikkuna aukeni ja joku meni sisään veitsen kanssa. Pian hän meni taas ulos. Aamulla tyttö löydettiin... KUOLLEENA!
TYTTÖ JA PUNAINEN BASKERI
olipa kerran hattukauppias, joka kiersi pienessä kylässä talosta taloon kauppaamassa hattuja. Eräänä päivänä mies sitten kulki suureen maalaistaloon ja soitti ovikelloa. Oven avasi pieni soma tyttö. Tyttö sanoi kauppiaalle: "Vanhempani eivät nyt ole kotona. Mutta ompa teillä kaunis punainen baskeri. Olen aina halunnut tuollaisen." Mies hymyili ja vastasi: "No sehän on mukavaa sitten sinä saat pitää sen."
Illalla tytön vanhemmat tulivat kotiin viljapelloilta. He näkivät heidän Susikoiransa tärisemässä koirankopissaan. Tytön isä meni koiran luokse ja puhutteli koiraa rauhoittavasti. Koira vinkui hädissään ja katsoi latoon päin. Isä käveli ladolle ja avasi sen vanhan narisevan oven. Hänen sydämensä hyppäsi kurkkuun ja hän jähmettyi paikalleen. Olkien keskellä oli pystyssä heinäseiväs ja heinäseipään päähän oli työnnetty vertavaluva tytön pää. Tytön päässä lepäsi punainen baskeri ja hänen otsaansa oli lävistetty hakaneulalla lappu, jossa luki:" Tämä baskeri on lahja teidän tytöllenne.
maanantai 27. helmikuuta 2012
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
"Bloody Mary" tarinoita
Nykyään
kutsuttu Bloody Mary, oli aikoinaan Englannin kuningatar nimeltään
Mary Worth.
Siihen liittyy monta tarinaa.
Ohjeet: Mene vaikka vessan peilin eteen. Siellä pitää olla pimeää. Ei ole väliä onko yö, itsekin menin tätä ihan päivällä. Jos haluat Bloody Maryn tulevan näkyviin, sinun pitää hokea kolme kertaa "Bloody Mary". Kun olet nämä hokenut, peiliin pitäisi ilmestyä vanha nainen, joka on aivan verinen.
Tämä on todella jännittävää, ja tästä saattaa tulla pelkoja ja traumoja. Olen kuullut että tähän voi pahimmassa tapauksessa kuolla mutta se ei ole varmaa...
Tätä ei
kannata ottaa aivan todesta, vaikka olisitkin kuullut vaikka minkälaisia
tarinoita tästä. Sillä kun katsot peiliin pimeässä, ja ehkä olet vähän
peloissasikin, peilikuva vääristyy, ja mielikuvituksesi lähtee helposti
laukkaamaan. Eli älä ota kaikkea todesta mitä näät - ole siis skeptinen.
Pimeässä kuva vääristyy ja ajattelet helposti näkeväsi jotain outoa, mikä ei
välttämättä ei ole edes totta.
Bloody Mary on kansantarina tytöstä, jonka sanotaan ilmestyvän peiliin, kun hänen nimensä mainitaan kolmeen tai useampaan kertaan. Tytön sanotaan tietävän kutsujan hyvät ja pahat teot. Jos on ollut paha, henki riistää silmät ja tappaa uhrinsa kiduttaen helvetissä. Hänen kutsumiseensa tarvitaan kynttilöitä ja tiettyjä loitsuja, joita tietävät vain harvat. Yleensä myös kerrotaan, että hänen kutsumisensa ei toimi ilman kylpyhuoneen tai WC:n peiliä ja että kaikkien valojen pitää olla sammuksissa. Monet näkevät Bloody Maryn harmaapukuisena verisenä vanhana naisena. Vain muutamaan otteeseen on väitetty, että peiliin on ilmestynyt nuori, ilkeän näköinen nainen hääpuvussa. Bloody Mary -tarina voi olla todennäköisesti fiktiivinen tarina ihmisten pelottelemiseksi, sillä sehän on urbaanilegenda, joka kiertää suusta suuhun.
En muuten suosittele kokeilemaan sitä leikkiä pimeässä vessassa. Tarinassa on jonkinlainen perä, koska ihmisiä on loukkaantunut vakavasti sitä leikkiessään, jopa ilmeisesti kuollut. Itse en kokeilisi sitä missään nimessä enkä suosittele kenellekään tempun testaamista.
Ohjeet Bloody Maryyn:
1. Ota ainakin 3 punaista kynttilää.
2. Mene vessaan ja sytytä ne.
3. Sammuta valot.
4. Sano 3 kertaa, Bloody Mary.
5. Odota hetki... (n. 10 sekunttia)
6. Laita valot päälle.
7.Nyt peiliin pitäisi ilmestyä tämä kyseinen Bloody Mary.
(Huom! Sinun täytyy olla yksin vessassa!)
Mikä ihmeen Bloody Mary?:
Bloody Mary on nainen, joka kuoli omissa häissään, kun meni pesemään joen rannalle kasvojaan. Mary tippui jokeen ja hänen hää-mekko riekaloitui ja hän sai paljon haavoja.
Millainen Bloody Mary on?:
-Mustat hiukset
-Riekaleinen häämekko
-Paljon haavoja
-Tuijottaa tyhjyyteen
Siinä joitain tarinoita Bloody Marystä :OO
Ohjeet: Mene vaikka vessan peilin eteen. Siellä pitää olla pimeää. Ei ole väliä onko yö, itsekin menin tätä ihan päivällä. Jos haluat Bloody Maryn tulevan näkyviin, sinun pitää hokea kolme kertaa "Bloody Mary". Kun olet nämä hokenut, peiliin pitäisi ilmestyä vanha nainen, joka on aivan verinen.
Tämä on todella jännittävää, ja tästä saattaa tulla pelkoja ja traumoja. Olen kuullut että tähän voi pahimmassa tapauksessa kuolla mutta se ei ole varmaa...
Älä siis
mene ikinä tätä vain huvin vuoksi.
Bloody Mary on kansantarina tytöstä, jonka sanotaan ilmestyvän peiliin, kun hänen nimensä mainitaan kolmeen tai useampaan kertaan. Tytön sanotaan tietävän kutsujan hyvät ja pahat teot. Jos on ollut paha, henki riistää silmät ja tappaa uhrinsa kiduttaen helvetissä. Hänen kutsumiseensa tarvitaan kynttilöitä ja tiettyjä loitsuja, joita tietävät vain harvat. Yleensä myös kerrotaan, että hänen kutsumisensa ei toimi ilman kylpyhuoneen tai WC:n peiliä ja että kaikkien valojen pitää olla sammuksissa. Monet näkevät Bloody Maryn harmaapukuisena verisenä vanhana naisena. Vain muutamaan otteeseen on väitetty, että peiliin on ilmestynyt nuori, ilkeän näköinen nainen hääpuvussa. Bloody Mary -tarina voi olla todennäköisesti fiktiivinen tarina ihmisten pelottelemiseksi, sillä sehän on urbaanilegenda, joka kiertää suusta suuhun.
En muuten suosittele kokeilemaan sitä leikkiä pimeässä vessassa. Tarinassa on jonkinlainen perä, koska ihmisiä on loukkaantunut vakavasti sitä leikkiessään, jopa ilmeisesti kuollut. Itse en kokeilisi sitä missään nimessä enkä suosittele kenellekään tempun testaamista.
Ohjeet Bloody Maryyn:
1. Ota ainakin 3 punaista kynttilää.
2. Mene vessaan ja sytytä ne.
3. Sammuta valot.
4. Sano 3 kertaa, Bloody Mary.
5. Odota hetki... (n. 10 sekunttia)
6. Laita valot päälle.
7.Nyt peiliin pitäisi ilmestyä tämä kyseinen Bloody Mary.
(Huom! Sinun täytyy olla yksin vessassa!)
Mikä ihmeen Bloody Mary?:
Bloody Mary on nainen, joka kuoli omissa häissään, kun meni pesemään joen rannalle kasvojaan. Mary tippui jokeen ja hänen hää-mekko riekaloitui ja hän sai paljon haavoja.
Millainen Bloody Mary on?:
-Mustat hiukset
-Riekaleinen häämekko
-Paljon haavoja
-Tuijottaa tyhjyyteen
Siinä joitain tarinoita Bloody Marystä :OO
Lisää Kauhutarinoita
Et pääse minusta koskaan eroon.."
Olipa kerran yksin huoltaja äiti joka eli pienessä ja ruhjuisessa mökissä tyttärensä kanssa hautausmaan vieressä. Äiti oli vihainen ja väkivaltainen. Leipänsä he saivat, kun tytär kävi kaupungulla kerjäämässä rahaa. Äiti pahoinpiteli tytärtänsä niin paljon ja oli tälle niin ilkeä, että tytär päätti lähteä pois kotoa ja jättää kauhean äitinsä omaan oloihin. Juuri ennen kuin tytär oli tekemässä lopullista lähtöään "kotoaan", niin hän riiteli äitinsä kanssa. "Et ole minulle äiti, en tunne sinua kohtaan mitään muuta kuin vihaa!" tytär huusi äidilleen. Juuri ennen kuin tytär oli paiskaamassa ovea kiinni, hän kuuli, kun hänen äitinsä sanoi hiljaa "et pääse minusta koskaan eroon".
Noin yhdeksän vuoden kulttua tytär eli orpojen kodissa ja päätti mennä katsomaan "äitiään" vanhaan mökkiin vanhalle hautausmaalle.
Mökissä ei ollut ketään.Hän kuuli kuiskauksen takaata "et pääse minusta koskaan eroon"… Hän säikähti ja katsoi taakseen. Ei ollut ketään, mutta kun hän käänsi päänsä takaisin, tyttären edessä oli vanha äiti kirveen kanssa.
Tämä äiti murhasi tyttärensä ja samalla itsensä.
Se, joka tuonne mökkiin tänäkin päivänä astuu sisään, kuulee jonkun kuiskaavan tuon pelottavan lauseen ja kohtalo on sitten ns. haudassa.
Mitä tästä opimmekaan?
ÄLÄ KARKAA KOTOA
Älä pese, kampaa hiuksia tai vaihda vaatteita
Oli kerran mies joka osti tyttärelleen nuken. Myyjä varoitti häntä: "Älä kampaa sen hiuksia, pese sitä tai vaihda sen vaatteita!!". Mutta mies ei välittänyt myyjän puheista.
Mies antoi nuken nuorimmalle tyttärelleen. Nuorin tyttö kampasi nuken hiukset ja kuoli seuraavana yönä. Sen jälkeen mies antoi nuken toiselle tyttärelleen. Toinen tytär vaihtoi siltä vaatteet ja kuoli seuraavana yönä.
Sitten mies antoi nuken vaimolleen. Hänen vaimonsa pesi nuken ja kuoli seuraavana yönä. Mies tuli surulliseksi, kun hänen vaimonsa ja molemmat tyttärensä oli murhattu. Mies surmasi itsensä, minkä jälkeen perheen koira otti nuken suuhunsa ja kuljetti sen naapuriin. Naapurin 5 v. tyttö löysi nuken mutaisena ja huusi äidilleen :"Äiti, tämä nukke pitää pestä"........
Kaverin kuolema
Kaverillamme oli 16-vuotispäivä. Kaverimme vietti synttäri bileet synttäreiden kunniaksi, ja hääti vanhempansa pois kotoa. Meidän kolmen lisäksi siellä oli n.5 muijaa ja 6 jätkää. (Hox! Nautimme alkoholia, mutta muistakaa että alkoholi ei aiheuta aistiharhoja.) Kello oli n. 22.00 ja kaikki olivat täydessä "vauhdissa". Yhtäkkiä musiikki lähti pois ja valot sammuivat, ajattelimme sitä sähkökatkokseksi, joten sytytimme kynttilöitä. M usiikki puuttui joten aloimme laulamaan (oltiin jo "vähän" päissään), mutta laulu loppui lyhyeen kun kaikki kynttilät sammuivat toisensa jälkeen. Meitä ei oikeestaan paljoa pelottanut, mutta päätimme kuitenkin lähteä kaikki parvekkeelle. Kun olimme olleet n. 5 minuuttia parvekkeella niin valot tulivat takaisin ja musiikki alkoi taas soida. Sitten aloimme taas bilettään. Emme hädin tuskin muistaneet edes miten kynttilöille kävi vaan pistimme kaikki sähkökatkoksen syyksi. Kaikki jatkui normaalisti kunne kello oli lähes yksi (ainakin luulisimme n Juotavat loppuivat, ja kaverimme muisti että kellarissa on hänen vanhempiensa tekemää kotiviiniä, mutta hän ei jostain kumman syystä halunnut mennä yksin hakemaan. Niinpä toinen kaverimme Lissu (nimi muutettu) lähti hänen mukaansa. Ja me jatkoimme bailaamista. n.10 minuutin päästä musiikki taas loppui, vaikka cd:ssä oli menossa vasta eka kappale. Kaikkia alkoi väkisinkin pelottaa, kellarista alkoi kuulua pienen lapsen itkua. Juoksimme katsomaan, lissu nyyhötti naama valkoisena (hän oli shokissa) kellarin rappusten alapäässä. Timppa jäi lissua ravistelemaan ja me muut menimme varsinaiseen kellariin (kellarissa oli autotalliin ovi missä ovat myös kotiviinit) Toinen meistä näki kirkkaan valon avattuaan oven, me muut näimme vain pimeää. Toinen meistä (jenna) pyörtyi... Sytytimme valot. Kaverimme roikkui hirtettynä katosta! Lissu ei vieläkään puhu mitään, mutta hän on jo päässyt pois mielisairaalasta, me muut taas emme tiedä vieläkään ja tuskin tulemme koskaan tietämäänkää mitä kellarissa tapahtui.
Pellekö..?
Neljä tyttöä pitivät kotibileitä ja katsoivat telesiviosta elokuvaa. Yhtäkkiä leffa keskeytyi ja joka kanavalta tulivat ylimääräiset uutislähetykset, jossa kerrottiin, että mielisairaalasta on karannut kannibaalipelle. Tytöt nauroivat eivätkä uskoneet... Uutistoimittaja jatkoi ja kertoi että siitä tietää että pelle on lähistöllä, kun kuuluu surumielinen pelle musiikki, eli ti ti tiidi diidi di ti tiidi... ja mitä nopeampana musiikki kuului, sitä lähempänä pelle oli. Tytöt nauroivat eivätkä uskoneet vieläkään. Yhtäkkiä tuli aivan pimeää ja yksi tyttö lähti kellariin tarkistamaan sulakkeita. Kellarissa oli pieni avonainen ikkuna josta paistoi kuunvalo. Kun tyttö vaihtoi sulakkeita alkoi yhtäkkiä kuulua musiikkia... "TI TI TIIDI DIIDI DI TI TIIDI..." Tyttö meni aivan paniikkiin ja juoksi takaisin ylös ja huusi: "Äkkiä!!!! Se pelle tulee, piiloon!!!!" Kaikki muut tytöt juoksivat vessaan, mutta se viimeinen tyttö jäi ulkopuolelle, eivätkä muut enää uskaltaneet avata ovea.
Tyttö kuuli musiikkia takaansa yhä nopeampaa... Heidän pihallaan oli uima-allas, ja hän ajatteli hypätä sinne pakoon. Hän hyppäsi altaaseen ja nousi pian pintaan. Hän katsahti altaan reunalle siristi silmiään nähdäkseen paremmin. Siellä oli... Kaluttuja luita ja ihmisen PÄÄKALLO!!!! Hän sai hirveän paniikkikohtauksen ja lähti uimaan kohti rappusia. Sitten... hän heräsi. Se olikin ollut vain unta! "Ihanaa!!!" tyttö ajatteli ja lähti alakertaan tekemään aamiaista. Hän laittoi itselleen rauhassa voileipää kunnes kaapista kuului: "Ti ti tiidi diidi di ti tiidi..."
Olipa kerran yksin huoltaja äiti joka eli pienessä ja ruhjuisessa mökissä tyttärensä kanssa hautausmaan vieressä. Äiti oli vihainen ja väkivaltainen. Leipänsä he saivat, kun tytär kävi kaupungulla kerjäämässä rahaa. Äiti pahoinpiteli tytärtänsä niin paljon ja oli tälle niin ilkeä, että tytär päätti lähteä pois kotoa ja jättää kauhean äitinsä omaan oloihin. Juuri ennen kuin tytär oli tekemässä lopullista lähtöään "kotoaan", niin hän riiteli äitinsä kanssa. "Et ole minulle äiti, en tunne sinua kohtaan mitään muuta kuin vihaa!" tytär huusi äidilleen. Juuri ennen kuin tytär oli paiskaamassa ovea kiinni, hän kuuli, kun hänen äitinsä sanoi hiljaa "et pääse minusta koskaan eroon".
Noin yhdeksän vuoden kulttua tytär eli orpojen kodissa ja päätti mennä katsomaan "äitiään" vanhaan mökkiin vanhalle hautausmaalle.
Mökissä ei ollut ketään.Hän kuuli kuiskauksen takaata "et pääse minusta koskaan eroon"… Hän säikähti ja katsoi taakseen. Ei ollut ketään, mutta kun hän käänsi päänsä takaisin, tyttären edessä oli vanha äiti kirveen kanssa.
Tämä äiti murhasi tyttärensä ja samalla itsensä.
Se, joka tuonne mökkiin tänäkin päivänä astuu sisään, kuulee jonkun kuiskaavan tuon pelottavan lauseen ja kohtalo on sitten ns. haudassa.
Mitä tästä opimmekaan?
ÄLÄ KARKAA KOTOA
Älä pese, kampaa hiuksia tai vaihda vaatteita
Oli kerran mies joka osti tyttärelleen nuken. Myyjä varoitti häntä: "Älä kampaa sen hiuksia, pese sitä tai vaihda sen vaatteita!!". Mutta mies ei välittänyt myyjän puheista.
Mies antoi nuken nuorimmalle tyttärelleen. Nuorin tyttö kampasi nuken hiukset ja kuoli seuraavana yönä. Sen jälkeen mies antoi nuken toiselle tyttärelleen. Toinen tytär vaihtoi siltä vaatteet ja kuoli seuraavana yönä.
Sitten mies antoi nuken vaimolleen. Hänen vaimonsa pesi nuken ja kuoli seuraavana yönä. Mies tuli surulliseksi, kun hänen vaimonsa ja molemmat tyttärensä oli murhattu. Mies surmasi itsensä, minkä jälkeen perheen koira otti nuken suuhunsa ja kuljetti sen naapuriin. Naapurin 5 v. tyttö löysi nuken mutaisena ja huusi äidilleen :"Äiti, tämä nukke pitää pestä"........
Kaverin kuolema
Kaverillamme oli 16-vuotispäivä. Kaverimme vietti synttäri bileet synttäreiden kunniaksi, ja hääti vanhempansa pois kotoa. Meidän kolmen lisäksi siellä oli n.5 muijaa ja 6 jätkää. (Hox! Nautimme alkoholia, mutta muistakaa että alkoholi ei aiheuta aistiharhoja.) Kello oli n. 22.00 ja kaikki olivat täydessä "vauhdissa". Yhtäkkiä musiikki lähti pois ja valot sammuivat, ajattelimme sitä sähkökatkokseksi, joten sytytimme kynttilöitä. M usiikki puuttui joten aloimme laulamaan (oltiin jo "vähän" päissään), mutta laulu loppui lyhyeen kun kaikki kynttilät sammuivat toisensa jälkeen. Meitä ei oikeestaan paljoa pelottanut, mutta päätimme kuitenkin lähteä kaikki parvekkeelle. Kun olimme olleet n. 5 minuuttia parvekkeella niin valot tulivat takaisin ja musiikki alkoi taas soida. Sitten aloimme taas bilettään. Emme hädin tuskin muistaneet edes miten kynttilöille kävi vaan pistimme kaikki sähkökatkoksen syyksi. Kaikki jatkui normaalisti kunne kello oli lähes yksi (ainakin luulisimme n Juotavat loppuivat, ja kaverimme muisti että kellarissa on hänen vanhempiensa tekemää kotiviiniä, mutta hän ei jostain kumman syystä halunnut mennä yksin hakemaan. Niinpä toinen kaverimme Lissu (nimi muutettu) lähti hänen mukaansa. Ja me jatkoimme bailaamista. n.10 minuutin päästä musiikki taas loppui, vaikka cd:ssä oli menossa vasta eka kappale. Kaikkia alkoi väkisinkin pelottaa, kellarista alkoi kuulua pienen lapsen itkua. Juoksimme katsomaan, lissu nyyhötti naama valkoisena (hän oli shokissa) kellarin rappusten alapäässä. Timppa jäi lissua ravistelemaan ja me muut menimme varsinaiseen kellariin (kellarissa oli autotalliin ovi missä ovat myös kotiviinit) Toinen meistä näki kirkkaan valon avattuaan oven, me muut näimme vain pimeää. Toinen meistä (jenna) pyörtyi... Sytytimme valot. Kaverimme roikkui hirtettynä katosta! Lissu ei vieläkään puhu mitään, mutta hän on jo päässyt pois mielisairaalasta, me muut taas emme tiedä vieläkään ja tuskin tulemme koskaan tietämäänkää mitä kellarissa tapahtui.
Pellekö..?
Neljä tyttöä pitivät kotibileitä ja katsoivat telesiviosta elokuvaa. Yhtäkkiä leffa keskeytyi ja joka kanavalta tulivat ylimääräiset uutislähetykset, jossa kerrottiin, että mielisairaalasta on karannut kannibaalipelle. Tytöt nauroivat eivätkä uskoneet... Uutistoimittaja jatkoi ja kertoi että siitä tietää että pelle on lähistöllä, kun kuuluu surumielinen pelle musiikki, eli ti ti tiidi diidi di ti tiidi... ja mitä nopeampana musiikki kuului, sitä lähempänä pelle oli. Tytöt nauroivat eivätkä uskoneet vieläkään. Yhtäkkiä tuli aivan pimeää ja yksi tyttö lähti kellariin tarkistamaan sulakkeita. Kellarissa oli pieni avonainen ikkuna josta paistoi kuunvalo. Kun tyttö vaihtoi sulakkeita alkoi yhtäkkiä kuulua musiikkia... "TI TI TIIDI DIIDI DI TI TIIDI..." Tyttö meni aivan paniikkiin ja juoksi takaisin ylös ja huusi: "Äkkiä!!!! Se pelle tulee, piiloon!!!!" Kaikki muut tytöt juoksivat vessaan, mutta se viimeinen tyttö jäi ulkopuolelle, eivätkä muut enää uskaltaneet avata ovea.
Tyttö kuuli musiikkia takaansa yhä nopeampaa... Heidän pihallaan oli uima-allas, ja hän ajatteli hypätä sinne pakoon. Hän hyppäsi altaaseen ja nousi pian pintaan. Hän katsahti altaan reunalle siristi silmiään nähdäkseen paremmin. Siellä oli... Kaluttuja luita ja ihmisen PÄÄKALLO!!!! Hän sai hirveän paniikkikohtauksen ja lähti uimaan kohti rappusia. Sitten... hän heräsi. Se olikin ollut vain unta! "Ihanaa!!!" tyttö ajatteli ja lähti alakertaan tekemään aamiaista. Hän laittoi itselleen rauhassa voileipää kunnes kaapista kuului: "Ti ti tiidi diidi di ti tiidi..."
Kauhutarinoita x4
YÖKOULU
Tämä siis tapahtui kun luokkamme oli kuudennella, ja meillä oli yökoulu. Ala-asteeni on vanha sotasairaala, kuusikerroksinen (+vintti) kivinen rakennus jonka jokainen kerros on pitkä käytävä, jonka molemmilla puolilla on ovia luokkahuoneisiin (ent. sairaalahuoneisiin). Meidän luokkamme oli kuudennessa kerroksessa.
Iltaan nyt sisältyi kaikkea pizzansyönnistä leikkeihin, mutta siinä kahdentoista aikaan kaikki ottivat makuupussinsa ja kävivät nukkumaan luokkahuoneeseen. Yöllä kaverini kuitenkin herätti minut ja sanoi että tulisin odottamaan kun hän käy vessassa, sillä hän ei uskaltanut yksin mennä. Minä sitten suostuin. Lähdimme kivirappuset alas neljännen kerroksen vessaan. Jäin odottamaan ulkopuolelle. Käytävän kello näytti viittä yli kahta. Minua alkoi pelottaa, sillä pimeä ja tyhjä käytävä vaikutti uhkaavalta. Höristin korviani. Jostain kuului askelia. Ihoni nousi kananlihalle ja vilkuilin ympärilleni mutta mitään ei näkynyt. Askeleet olivat lakanneet. Koputin vessan ovea ja käskin kaveriani pitämään kiirettä. Hän ei vastannut, joten aloin pelätä että jotain olisi sattunut... Mutta kohta hän kuitenkin tuli ulos. Kerroin hänelle askelista ja jäimme kuuntelemaan. Ne kuuluivat taas. Lähempää. Kuin yhteisestä sopimuksesta lähdimme juoksemaan niin kovaa kuin pääsimme takaisin luokkaan ja makuupusseihimme. Ennen kuin nukahdin olin silti kuulevinani askeleet vielä lähempää...
LASIN RAIVO
Kaksi tyttöä, jotka olivat hyvin taikauskoisia, päättivät kokeilla spiritismiä, vaikka olivat kuulleet monta juttua siitä, kuinka kamalia seurauksia spiritismillä on. He levittivät pelilaudan toisen tytön talossa olohuoneen lattialle, sammuttivat valot, sytyttivät muutaman kynttilän ja hakivat lasin. Toinen tytöistä kysyi ensin. Tämä kysyi, milloin hän kuolee. Lasi alkoi pyörimään vimmattua vauhtia. Se kävi muutamien kirjaimien kohdalla. "H..U..O..". Huomenna! Tyttö tulisi kuolemaan seuraavana päivänä. Tyttö lähti kauhunsekaista itkua tuhertaen kotiinsa. Tytön ystävä jäi kotiinsa murehtimaan ystävänsä kohtaloa. Seuraava päivä oli aivan normaali päivä, vaikka kuolevaksi ennustettu tyttö oli jatkuvasti kalpea ja hiljainen. Tyttö ei kuollut sinä päivänä! Sitä seuraavana päivänä toinen tytöistä, kuolevaksi ennustetun tytön ystävä, pelasi spiritismiä yksin kotonaan. Hän kysyi lasilta, miksi lasi oli valehdellut. Mitään ei tapahtunut. Seuraavana päivänä tyttö löydettiin kuolleena keskeltä omaa olohuonettaan. Tämän ranteisiin, valtimoiden kohdalle, ja kaulaan, oli isketty terävät puukot, ja verestä tahriintunut lasi oli vielä tiukasti tytön kädessä...
SPIRITISMIÄ KELLARISSA
Eräänä lauantaina minä ja kolme kaveriani päätimme kotibileiden jälkeen jäädä vielä meille katsomaan telkkaria. Telkkarista ei tullut mitään, joten kaverini keksi, että voisimme pelata spiritismiä. Menimme sitten kellariin ja laitoimme pelin valmiiksi. Mitään ei tapahtunut, joten kun tunnelmassa oltiin, päätimme kokeilla woodoota. Teimme woodoo-nuken ja laitoimme sen naamaan erään "ystävämme" tarrakuvan. Rupesimme tökkimään nukkea neulalla ensin varovaisesti, mutta sen jälkeen kovemmin. Juttu kävi tylsäksi ja päätimme kokeilla spiritismiä uudelleen. Silloin alkoi tapahtua. Kellarin valot syttyivät yhtäkkiä ja rupesivat välkkymään punaisina. Olimme paniikissa ja halusimme pois, mutta ovi pamahti kiinni ja meni lukkoon. Hädissämme potkimme ovea auki, mutta turhaan. Sitten yläpuolellamme oleva lamppu tippui pelilautamme päälle. Rupesimme kirkumaan hysteerisinä. Kaverini meni shokkiin ja me muut huusimme apua. Yhtäkkiä valot lakkasivat välkkymästä ja kun kokeilimme ovea, se ei ollut enää lukossa. Pakenimme talosta ja juoksimme naapurissa asuvan kaverini luokse. Olimme kaverimme luona yötä (tämän vanhemmat olivat risteilyllä minun vanhempieni kanssa). Aamulla menimme porukalla tarkistamaan kellaria, mutta pelilauta oli poissa, vain lasi oli jäljellä. Lamppu oli säpäleinä lattialla. Kun menimme seuraavana maanantaina kouluun, opettajamme ilmoitti että Jonna (tyttö, jonka kuvan olimme laittaneet woodoo-nukelle) oli sairaalassa sisäisen vatsaverenvuodon takia. Minua rupesi pyörryttämään, koska muistin tökkineeni nukkea vatsaan. ÄLKÄÄ KOSKAAN SPIRITOIKO, TAI KOKEILKO WOODOOTA!!!!!!!!!!!!!!!!!
P.S. Jonna makasi viikon sairaalassa toipumassa ja vatsaverenvuotoon ei ole keksitty vieläkään syytä. Emme ole kertoneet asiasta vielä kellekkään...
ÄLÄ LUE KAUHUTARINOITA
Olin yksin kotona ja oli jo todella myöhä yö. Luin netissä kauhutarinoita, kunnes alkoi nukuttaa. Talomme ei ole mikään pienin mahdollinen, ja tarinoitten lukeminen oli virittänyt minut sopivaan tunnelmaan. Juoksin olohuoneesta, jossa tietsikka oli, äkkiä keittiöön, jonne laitoin valot, ennen kuin uskalsin käydä sammuttamassa ne olohuoneesta. Kun olin juonut vesilasillisen, sammutin valot keittiöstä ja hiippailin omaan huoneeseeni, joka oli toisessa päässä taloa. Huh, pääsin turvassa sinne. Näin luulin, mutta juuri kun olin kapuamassa ylös parvisänkyyni, jokin tarrautui jalkaani karjuen karmivasti kilpaa kanssani. Tipuin alas ja ilmeisesti löin pääni, koska heräsin aamulla äidin tullessa kysymään, miksi nukuin lattialla. Sanoin vain, että olin varmaan unissani tippunut, ja mitään vakavampaa ei ollut tapahtunut. Mutta vain minä tiedän, etten tippunut unissani, ei, ei...
Tämä siis tapahtui kun luokkamme oli kuudennella, ja meillä oli yökoulu. Ala-asteeni on vanha sotasairaala, kuusikerroksinen (+vintti) kivinen rakennus jonka jokainen kerros on pitkä käytävä, jonka molemmilla puolilla on ovia luokkahuoneisiin (ent. sairaalahuoneisiin). Meidän luokkamme oli kuudennessa kerroksessa.
Iltaan nyt sisältyi kaikkea pizzansyönnistä leikkeihin, mutta siinä kahdentoista aikaan kaikki ottivat makuupussinsa ja kävivät nukkumaan luokkahuoneeseen. Yöllä kaverini kuitenkin herätti minut ja sanoi että tulisin odottamaan kun hän käy vessassa, sillä hän ei uskaltanut yksin mennä. Minä sitten suostuin. Lähdimme kivirappuset alas neljännen kerroksen vessaan. Jäin odottamaan ulkopuolelle. Käytävän kello näytti viittä yli kahta. Minua alkoi pelottaa, sillä pimeä ja tyhjä käytävä vaikutti uhkaavalta. Höristin korviani. Jostain kuului askelia. Ihoni nousi kananlihalle ja vilkuilin ympärilleni mutta mitään ei näkynyt. Askeleet olivat lakanneet. Koputin vessan ovea ja käskin kaveriani pitämään kiirettä. Hän ei vastannut, joten aloin pelätä että jotain olisi sattunut... Mutta kohta hän kuitenkin tuli ulos. Kerroin hänelle askelista ja jäimme kuuntelemaan. Ne kuuluivat taas. Lähempää. Kuin yhteisestä sopimuksesta lähdimme juoksemaan niin kovaa kuin pääsimme takaisin luokkaan ja makuupusseihimme. Ennen kuin nukahdin olin silti kuulevinani askeleet vielä lähempää...
LASIN RAIVO
Kaksi tyttöä, jotka olivat hyvin taikauskoisia, päättivät kokeilla spiritismiä, vaikka olivat kuulleet monta juttua siitä, kuinka kamalia seurauksia spiritismillä on. He levittivät pelilaudan toisen tytön talossa olohuoneen lattialle, sammuttivat valot, sytyttivät muutaman kynttilän ja hakivat lasin. Toinen tytöistä kysyi ensin. Tämä kysyi, milloin hän kuolee. Lasi alkoi pyörimään vimmattua vauhtia. Se kävi muutamien kirjaimien kohdalla. "H..U..O..". Huomenna! Tyttö tulisi kuolemaan seuraavana päivänä. Tyttö lähti kauhunsekaista itkua tuhertaen kotiinsa. Tytön ystävä jäi kotiinsa murehtimaan ystävänsä kohtaloa. Seuraava päivä oli aivan normaali päivä, vaikka kuolevaksi ennustettu tyttö oli jatkuvasti kalpea ja hiljainen. Tyttö ei kuollut sinä päivänä! Sitä seuraavana päivänä toinen tytöistä, kuolevaksi ennustetun tytön ystävä, pelasi spiritismiä yksin kotonaan. Hän kysyi lasilta, miksi lasi oli valehdellut. Mitään ei tapahtunut. Seuraavana päivänä tyttö löydettiin kuolleena keskeltä omaa olohuonettaan. Tämän ranteisiin, valtimoiden kohdalle, ja kaulaan, oli isketty terävät puukot, ja verestä tahriintunut lasi oli vielä tiukasti tytön kädessä...
SPIRITISMIÄ KELLARISSA
Eräänä lauantaina minä ja kolme kaveriani päätimme kotibileiden jälkeen jäädä vielä meille katsomaan telkkaria. Telkkarista ei tullut mitään, joten kaverini keksi, että voisimme pelata spiritismiä. Menimme sitten kellariin ja laitoimme pelin valmiiksi. Mitään ei tapahtunut, joten kun tunnelmassa oltiin, päätimme kokeilla woodoota. Teimme woodoo-nuken ja laitoimme sen naamaan erään "ystävämme" tarrakuvan. Rupesimme tökkimään nukkea neulalla ensin varovaisesti, mutta sen jälkeen kovemmin. Juttu kävi tylsäksi ja päätimme kokeilla spiritismiä uudelleen. Silloin alkoi tapahtua. Kellarin valot syttyivät yhtäkkiä ja rupesivat välkkymään punaisina. Olimme paniikissa ja halusimme pois, mutta ovi pamahti kiinni ja meni lukkoon. Hädissämme potkimme ovea auki, mutta turhaan. Sitten yläpuolellamme oleva lamppu tippui pelilautamme päälle. Rupesimme kirkumaan hysteerisinä. Kaverini meni shokkiin ja me muut huusimme apua. Yhtäkkiä valot lakkasivat välkkymästä ja kun kokeilimme ovea, se ei ollut enää lukossa. Pakenimme talosta ja juoksimme naapurissa asuvan kaverini luokse. Olimme kaverimme luona yötä (tämän vanhemmat olivat risteilyllä minun vanhempieni kanssa). Aamulla menimme porukalla tarkistamaan kellaria, mutta pelilauta oli poissa, vain lasi oli jäljellä. Lamppu oli säpäleinä lattialla. Kun menimme seuraavana maanantaina kouluun, opettajamme ilmoitti että Jonna (tyttö, jonka kuvan olimme laittaneet woodoo-nukelle) oli sairaalassa sisäisen vatsaverenvuodon takia. Minua rupesi pyörryttämään, koska muistin tökkineeni nukkea vatsaan. ÄLKÄÄ KOSKAAN SPIRITOIKO, TAI KOKEILKO WOODOOTA!!!!!!!!!!!!!!!!!
P.S. Jonna makasi viikon sairaalassa toipumassa ja vatsaverenvuotoon ei ole keksitty vieläkään syytä. Emme ole kertoneet asiasta vielä kellekkään...
ÄLÄ LUE KAUHUTARINOITA
Olin yksin kotona ja oli jo todella myöhä yö. Luin netissä kauhutarinoita, kunnes alkoi nukuttaa. Talomme ei ole mikään pienin mahdollinen, ja tarinoitten lukeminen oli virittänyt minut sopivaan tunnelmaan. Juoksin olohuoneesta, jossa tietsikka oli, äkkiä keittiöön, jonne laitoin valot, ennen kuin uskalsin käydä sammuttamassa ne olohuoneesta. Kun olin juonut vesilasillisen, sammutin valot keittiöstä ja hiippailin omaan huoneeseeni, joka oli toisessa päässä taloa. Huh, pääsin turvassa sinne. Näin luulin, mutta juuri kun olin kapuamassa ylös parvisänkyyni, jokin tarrautui jalkaani karjuen karmivasti kilpaa kanssani. Tipuin alas ja ilmeisesti löin pääni, koska heräsin aamulla äidin tullessa kysymään, miksi nukuin lattialla. Sanoin vain, että olin varmaan unissani tippunut, ja mitään vakavampaa ei ollut tapahtunut. Mutta vain minä tiedän, etten tippunut unissani, ei, ei...
Esittely ;D
Heei. (=
Me ollaan kas tyttöö Suomesta & aateltiin kirjottaa kauhublogia. Me ollaan 12-vuotiaita kohta 13-vuotiaita. Me tehdään tähän nyt pikkuises esittelyt =))
Naksu:
Elikkäs Naksu on mun lempinimi, oikea nimi on Natalia. Harrastan koripalloa, samassa joukkueessa Aadan kanssa. Me ollaan bff & Aada on ihana ystävä! <3 Mun lempivärit on sininen, vihree & valkonen. Oon sosiaalinen ihminen, enkä ujostele yhtään.
Aada:
Oon 12-vuotias & harrastan koripalloa samassa joukueessa Naksun kanssa. Naksu kirjottaa musta tän esittelyn joten se saa kirjottaa mitä mieltä se on musta. Aada on ihana söpö & maailman paras ystävä. Aadan pystyy luottamaan. Love you my honey <333
Sammoin rks T. Aada <3333
Me ollaan kas tyttöö Suomesta & aateltiin kirjottaa kauhublogia. Me ollaan 12-vuotiaita kohta 13-vuotiaita. Me tehdään tähän nyt pikkuises esittelyt =))
Naksu:
Elikkäs Naksu on mun lempinimi, oikea nimi on Natalia. Harrastan koripalloa, samassa joukkueessa Aadan kanssa. Me ollaan bff & Aada on ihana ystävä! <3 Mun lempivärit on sininen, vihree & valkonen. Oon sosiaalinen ihminen, enkä ujostele yhtään.
Aada:
Oon 12-vuotias & harrastan koripalloa samassa joukueessa Naksun kanssa. Naksu kirjottaa musta tän esittelyn joten se saa kirjottaa mitä mieltä se on musta. Aada on ihana söpö & maailman paras ystävä. Aadan pystyy luottamaan. Love you my honey <333
Sammoin rks T. Aada <3333
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)