Perjantain tarinoita

HAAMUJA TAIVAALLAEnglannissa tehtiin yli 300 vuotta sitten kuuluisa aavetutkimus toistuvasta sotanäystä. Väkivaltainen selkkaus käytiin Edgehillissä lokakuusssa 1642, Englannin sisällissodan aikaan. Tuolloin kuningas Kaarle I:n kavaljeerit saivat vastaansa poliittisen vastustajansa Olviver Cromwellin joukot. Seuraava tapaus kertoo varhaisen aavejahdin tapahumista.
Muutamia viikkoja taistelun jälkeen kyläläiset kertoivat nähneensä kaiken uudestaan, haamujen toisintona taivaalla. Kaarle I lähetti uskottuja miehiään Edgehilliin. Hekin näkivät aavesodan, ja tunnistivat jopa kuuluisan kavaljeeriruhtinaan. Vuosisatojen ajan taistelu kertautui vuosipäivinään lokakuussa ja jouluisin. Viime aikoina näky on haalistunut, kuin puhkikulunut nauhoitus.


KOVAONNINEN MATKAAJAYhden tarinan mukaan brittiläinen eversit Ewart matkusti CArlislesta junalla Lontooseen vuoden 1900 paikeills. Tyhjässä vaunuosastossa matkaava eversti nukahti. HErätessään hän huomasi saaneensa seuraa, vaikka kukaan ei ollut voinut nousta junaan. Nuori mustapukuinen nainen istui nyt evestiä vastapäätä. Hän oli vaiti, katse syliinsä luotuna. Äkkiä juna jarrutti. Putoava matkalaukku iski everstin tajuttomaksi. Kun hän toipui, nainen oli kadonnut. Mutta kantaja tunnisti Ewartin hiljaisen seuralaisen. Vuosia aiemmin nainen oli ollut junamatkalla miehensä kanssa. Mies oli kurkistanut ikkunasta, hänen päänsä oli iskeytynyt irti ja lentänyt vaimon syliin.

TUOMION HURTTATässä tarinan versiossa väitetään, että jo vuosisatoja musta koira oil ilmaantunut aina kun joku perheenjäsenistä teki kuolemaan Herra Vaughn tunsi tämän perinteen muttei kertonut sitä vaimolleen, ettei vaimo säikähtäisi. Kun yksi heidän lapsistaan sairastui, rouva Vaughnkävi yhtä mittaa yläkerran sairashuoneessa. Kerran hän palasi samantien kirkuen alas, ja pyysi miestään karkottamaan lapsen vuoteen jalkopäässä istuvan valtavan mustan koiran, Järkyttynyt mies tiesi heti, mitä salaperäisen eläimen ilmestyminen merkitsi. Mies ryntäsi raput ylös, vaikka tiesi sydämessään juoksun turhaksi. Hän löysi rakkaan lapsensa jo kuolleena, ja aavehurttta oli tipotiessään.
HIUKSETON TYTTÖ
Olipa kerran, monia, monia vuosia sitten erään kaupungin laidalle avattu uusi parturi-kampaamo. Se oli perustettu sinne aivan muutama viikko sitten. Parturi-kampaamon sisustus oli kyllä aivan kamala, jos näin suoraan puhutaan eikä kaunistella. Värejä oli lätkitty seinille hujan hajan ja tuolitkin olivat rikkinäiset ja nekään eivät sopineet muuhun sisustukseen laisinkaan.10-vuotias Liisa-tyttö tanssahteli parturi-kampaamon ovelle äidin antama seteli kädessään. Liisan hiukset kaipasivat nimittäin tasoitusta, tai ainakin äiti oli niin sanonut.

- Päivää, Liisa sanoi astuessaan sisään, kohtelias kun oli.
- Tervetuloa tyttönen. Istuhan tuohon penkille ja kerro miten leikataan, polkkatukkainen nainen sanoi tekopirteästi. Silmäpusseista päätellen hän oli nukkunut huonosti viime yönä ja yritti pysyä mahdollisimman pirteänä ja "kilttinä" tätinä joka vähän leikkelee hiuksia.
- Tasoitetaan vain. Ihan vähän vaan, Liisa vastasi ja istahti tuoliin lukemaan lehteä.
- Selvä juttu. Tässä ei menekään kauaa, nainen sanoi ja otti esille laatikostaan ultramegasuperisot sakset. Saksien kyljessä luki pienin mustin kirjaimin: 8 - 14 -vuotiaiden tyttöjen hiusten leikkaukseen tarkoitetut sakset. Liisa kuuli kuinka saksien terät naksahtelivat yhteen jo sadatta kertaa. Ehkä parturi teki vain työnsä huolellisesti. Liisa keskittyi lehden lukemiseen. Vähän ajan kuluttua Liisa huomasi, että hänen päänsä tuntui kovin tyhjältä ja kevyemmältä.
- Valmis! Voila, mikä taideteos! nainen hihkaisi.
Kuului vain tömähdys ja Liisa makasi lattialla.
- Miten se nyt noin? nainen ihmetteli.
Vähän ajan kuluttua Liisa heräsi ja asteli naisen luokse.
- Miksi sinä teit näin?!
- Minä...taisin innostua vähän liikaa, nainen vastasi nolona. Liisa lähti raivoissaan ulos parturista - maksamatta. Oli kulunut jo monta kymmentä vuotta ja Liisa oli jo vanha. Hänen hiuksensa eivät olleet vieläkään kasvaneet milliäkään. Hän ei enää jaksanut odottaa. Muutaman kuukauden kuluttua hän nukkui pois. Kerrotaan, että vielä tänäkin päivänä tämä hiukseton tyttö kummittelee erään kaupungin laidalla olevassa parturissa....